Helenansanoja
-
13.02.2023Puhe Pääradan kehittämisestä realistiselta pohjalta ja koko Suomea hyödyttäen on vihdoin alkanut. Suomi-rata hankeyhtiön epärealistinen ehkä jopa surrealistinen hankesuunnitelma tulisi olla lopullinen niitti hankkeen etenemiselle. Taloudelliset ja ympäristölliset uhraukset ovat kohtuuttomat 15 minuutin ajansäästön vuoksi.
Häsan pääkirjoituksessakin (23.10) esille nostettu suunnanmuutos koko ratasuunnittelussa tulee jatkua ja katse kääntää varsinkin rahtiliikenteen osalta länteen ja pohjoiseen. Päärata toimii näiden reittien valtimona syöttäen liikennettä niin Pohjanlahden satamakaupunkeihin kuin pohjoiseen Tornioon, josta on Suomen ainoa raideyhteys Ruotsiin Haaparantaan. Päärata onkin osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) ja kuuluu Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävään, jonka kehittämistä Suomi on edistänyt Euroopan unionissa.
Kesäkuussa julkaistu Väyläviraston investointiohjelma vuosille 2023-2030 ennakoi kuljetusvirtojen ja -volyymien rataverkolla olevan muutoksen alla, ja rataverkolle kohdistuvan enemmän muuttuvia tarpeita johtuen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Meriteitse tapahtuvat rahtiliikenteen turvaaminen on Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeistä. Kaasuputken räjähdys osoitti Itämeren tilanteen ennakoimattomuuden, jolloin rahtiliikenteen turvallisuuden takaaminen vaatii myös vaihtoehtoisten reittien hakemista.
Narvikin satama Norjassa tarjoaa ympärivuotisen yhteyden rahtien kulkemiselle Suomesta maailmalle ja takaisin. Suomesta on raideliikenneyhteys Ruotsiin Tornion kautta. Lisäksi myös yhteys meriteitse Vaasasta Uumajaan ja sieltä edelleen raiteita pitkin Narvikin satamaan turvaisi kuljetukset Itämeren mahdollisissa häiriötilanteissa. Näistä reiteistä ja niiden nykyisestä käytöstä uutisoi myös Yle 12.10. artikkelissaan.
Uusien reittien kehittämiseen tarvitaan rahaa. Liikenne 12 -suunnitelma määrittelee Väyläviraston investointiohjelman 2023-2030 taloudellisen kehyksen. Uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä noin 2,7 mrd. euroa. Investointiohjelmaan ovat päässeet sekä Vaasan meriväylän kunnostus että toimenpiteitä Laurila – Tornio – Haaparanta rataosuuden parantamiseksi. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Pohjoisen yhteyden turvaaminen edellyttää yhteistyön syventämistä Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken. Minusta nyt on sen aika.
Helena Lehkonen (kok.)
Hämeenlinna
oita artikkeli tähän...
Tagit: #työllisyys Takaisin - Arkisto