Helenansanoja
-
Pelastustoimi koetaan luotettavimmaksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Taakse jäävät niin poliisi kuin lääkärit. On ensiarvoiset tärkeää, että tämä luottamus säilyy myös tulevan hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Pelastustoimen rahoitus tulee turvata korvamerkitsemällä pelastustoimen noin 2,3% osuus hyvinvointialueiden kokonaisbudjetista.
Pelastustoimen kokonaisuuden muodostavat pelastusasemilla toimivat päätoimiset palomiehet ja sopimuspalokuntien kautta toteutettava palo-ja pelastustoiminta. Kanta- Hämeen alueella on neljä pelastusasemaa: Riihimäellä, Janakkalassa, Forssassa ja Hämeenlinnassa. Sopimuspalokuntia on 24. Erityisesti haja-asutusalueilla sopimuspalokuntien rooli on merkittävä. Koska väki vähenee maaseudulla, on myös sopimuspalokuntien toiminta vaakalaudalla. Ennen kaikkea on pulaa nuorista, joiden fyysinen kunto ja osaaminen ovat riittävät tekemään vaativia pelastustehtäviä ja jotka ovat myös valmiita sitoutumaan vaativaan toimintaan. On siis tunnistettava riskit ja ryhdyttävä toimeen, jotta ihmiset voivat luottaa saavansa apua tarvittaessa nopeasti – myös maaseudulla.
Kanta-Hämeessä tulee luoda kokonaiskuva sopimuspalokuntien tilanteesta ja kehittämisen tarpeista. Toimintaa on tuettava tarpeen mukaan myös kansallisesti, sillä väen väheneminen maaseudulta on kansallinen ongelma. Sopimuspalokuntien välistä ja
myös yhteistyötä päätoimisen pelastustoimen kanssa on vahvistettava, jotta voimme varmistaa osaavia henkilöitä olevan tarvittavan määrän pelastusvalmiudessa. Yhdistysten toimintaa on tuettava, jotta hallinnolliset tehtävät eivät vie liikaa resursseja. Tarvitaan myös mahdollisuus joustavasti suunnitella toimintaa sopimuspalokuntien sisällä niin, että erilaiset osaamiset tulevat mahdollisimman hyvin hyödynnetyksi. Kaikkia tarvitaan, jotta sopimuspalokunnat säilyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa. Tämä on myös taloudellisesti järkevää, sillä sopimuspalokuntien siivu hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksista jää alle puolen prosentin.
Lopuksi ehdotan, että kansallisesti pohdittaisiin, pitäisikö pelastustehtäviin fyysisesti ja osaamisensa puolesta kykeneville henkilöille mahdollistaa toimiminen osa-aikaisena sivutoimisena palomiehenä. Maaseudulla haetaan usein elanto monesta eri lähteestä. Voisiko palokuntatoiminta olla yksi sellainen? Tämä tukisi turvallisuuden ohella myös maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämistä.
Tagit: #turvallisuus Takaisin - Arkisto